Siirry sisÀltöön

LÀmpö

LisÀÀ linkkejÀ
Wikipediasta
TÀmÀ artikkeli kÀsittelee lÀmpö-sanaa yleisesti. Termodynamiikan lÀmpö-sanaa kÀsitellÀÀn artikkelissa lÀmpö (fysiikka).
Kuuma hiillos sÀteilee sekÀ lÀmpösÀteilyÀ ettÀ valoa.

LÀmpö tarkoittaa arkikielessÀ useita merkitykseltÀÀn erilaisia asioita. LÀmpö voi tarkoittaa kappaleesta lÀmpötila-aistilla aistittavaa ominaisuutta. Sana liittyy myös tapaan kuvata tunteita ja ihmissuhteita. LÀmpö-sanaa kÀytetÀÀn luonnontieteessÀ kappaleen sisÀltÀmÀn energian alalajin eli sisÀenergian aiheuttamien ilmiöiden kuvauksissa. Vaikka luonnontieteelliset kÀsitteet lÀmpö ja lÀmpötila ovat eri asioita, kÀytetÀÀn lÀmpö-sanaa puhekielessÀ usein lÀmpötilan synonyyminÀ.[1][2][3][4]

Sana lÀmmin on itÀmerensuomalaisten kÀyttÀmÀnÀ sanana monesti samassa merkityksessÀ kuin suomen kielessÀkin, eli lÀmmin, lÀmpö tai kostean lÀmmin. Vaikka sanan nykyiset esiintymÀt rajoittuvat itÀmerensuomalaisiin kieliin, pidetÀÀn sitÀ kuitenkin vanhana ja omaperÀisenÀ sanana. Sen sijaan sana lÀmpö on uudissana, jota Samuel Roos ja August Ahlqvist ehdottivat vuonna 1845 korvaamaan sellaisia ehdotettuja uudissanoja kuin esimerkiksi lÀmpymÀ ja palavus.[5]

Puhekielen ilmaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Tunteet ja ihmissuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

LÀmpö-sanaa kÀytetÀÀn yleisesti ilmaisemaan ihmissuhteiden empatiaa, hellyyttÀ tai rakkautta. TÀllöin voidaan ajatella lÀmmöllÀ, ilmaista lÀmpimiÀ tunteita, muodostaa lÀmminhenkisen ryhmÀn, saada lÀmpimÀn vastaanoton tai kokea tunteen lÀmmön.[1]

Aistimuksen ilmaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

Ihmisen ihossa on kahdenlaisia aistinsoluja, jotka lÀhettÀvÀt hermojÀrjestelmÀÀn signaaleja reagoidessaan korkeaan lÀmpötilaan tai vastaavasti matalaan lÀmpötilaan. LÀmpötila-aisti on heikoimmin tunnettu ihmisen aisti. Vasta vuonna 2021 saivat professorit David Julius ja Ardem Patapoutian Nobelin fysiologian tai lÀÀketieteen palkinnon kosketus- ja lÀmpötilareseptorien tutkimuksistaan, jossa he selvittivÀt tunto- ja lÀmpötilasolujen toimintamekanismien toimintaa.[6]

Suomen kielessÀ voidaan kÀyttÀÀ lÀmpö-sanaa ilmaisemaan, ettÀ kappale on lÀmmin. TÀllÀ tarkoitetaan, ettÀ kappaleen lÀmpötila on korkea tai ainakin ihmisen kehon lÀmpötilaa (noin 37 °C) korkeampi. Korkean lÀmpötilan voi havaita esimerkiksi kosketuksesta, jolloin lÀmmin kappale lÀmmittÀÀ ihoa. Jos iho on kappaleen lÀhellÀ, antaa kappaleen lÀhettÀmÀ lÀmpösÀteily lÀmpöaistimuksen. Sanonnoilla sÀteilee lÀmpöÀ, nauttia saunan lÀmmöstÀ, lÀmpö haihtuu, sitoa lÀmpöÀ tai johtaa lÀmpöÀ halutaan ilmaista kappaleen tai ympÀristön lÀmpimyyttÀ tai sen muutosta. Samanlaisilla sanonnoilla voidaan viitata myös kohteen lÀmpötilaan.[1][7][8][9]

TeknisiÀ ilmaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

LÀmpötilan ilmaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

LÀmpö-sanaa kÀytetÀÀn myös lÀmpötilan ilmaisuissa. Esimerkiksi meteorologinen keskilÀmpö, terveydelliset ruumiinlÀmpö ja kainalolÀmpö, sekÀ arkiset lÀmpöennÀtys [10], uuninlÀmpö ja huoneenlÀmpö tarkoittavat yleensÀ lÀmpötilaa. Sanaa lÀmpöaste kÀytetÀÀn lÀmpötilan mittayksikön (celsiusaste °C, fahrenheitaste °F) merkityksessÀ. SillÀ tarkoitetaan meteorologiassa myös nollapistettÀ korkeampia lÀmpötiloja. Kun ilman lÀmpötila kohoaa lÀmpöasteiden puolelle, pystyy se sulattamaan lunta ja jÀÀtÀ.[1][11]

LÀmpöenergian ilmaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]

LÀmpö-sanaa kÀytetÀÀn myös ilmaisemaan lÀmpöenergiaa, joka on myös puhekielen ilmaisu. LÀmpöenergialla tarkoitetaan lÀmmitystekniikassa kaikkea sitÀ lÀmpöÀ, joka kyetÀÀn hyödyntÀmÀÀn vÀliaineen sisÀenergiasta. Esimerkiksi maalÀmpö tarkoittaa maahan kesÀllÀ sitoutunutta auringon sÀteilyenergiaa, jota voidaan hyödyntÀÀ kerÀÀmÀllÀ sitÀ maan alle sijoitetun putkiston nesteeseen. Putkistossa virtaava kylmÀ neste lÀmpenee maan sisÀenergiasta, jonka jÀlkeen nesteestÀ erotetaan lÀmpöpumpun avulla lÀmpöÀ esimerkiksi sisÀtilojen tai kÀyttöveden lÀmmitykseen. Samalla tavalla hyödynnetÀÀn geotermistÀ lÀmpöÀ, joka on muodostunut maapallon uumenissa. Teollisissa prosesseissa voi muodostua merkittÀviÀ mÀÀriÀ hukkalÀmpöÀ, jota voidaan hyödyntÀÀ vastavalla tavalla muissa kohteissa. Kaikissa edellisissÀ tapauksissa lÀmpö siirtyy ensin nesteeseen, joka voidaan kuljettaa putkistossa lÀmmitettÀviin kohteisiin. Putkisto voi muodostaa laajan kaukolÀmpöverkoston, jolla sisÀenergiaa toimitetaan asiakkaille. Jos lÀmpöÀ syntyy vuodenaikojen mukaan epÀtasaisesti, parannetaan sen saatavuutta rakentamalla lÀmpövarastoja.[2][3]

Termodynamiikan lÀmpö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]
PÀÀartikkeli: lÀmpö (fysiikka)

Termodynamiikka eli lÀmpöoppi on fysiikan osa-alue, jossa mÀÀritellÀÀn lÀmpö-kÀsite edellistÀ paljon suppeammin mutta samalla paljon tarkemmin rajaten. Fysiikassa lÀmpötila, lÀmpömÀÀrÀ eli lÀmpöenergia ja sisÀenergia ovat eri asioita kuin lÀmpö. Ne liittyvÀt kuitenkin lÀheisesti toisiinsa. Fysiikassa lÀmpö tarkoittaa ainoastaan sitÀ energiaa, joka siirtyy lÀmpimÀmmÀstÀ viileÀmpÀÀn kohteeseen kuljettamalla tai kulkeutumalla, johtumalla tai sÀteilemÀllÀ. Siirtyminen on riippuvainen kohteiden lÀmpötilaerosta siten, ettÀ mitÀ suurempi ero on, sitÀ suurempi on siirtyvÀ lÀmpö. Esimerkiksi ihon lÀmpötilalle herkÀt aistinsolut reagoivat voimakkaasti korkeaan lÀmpötilaan, joka muodostuu suuresta lÀmmön siirtymisestÀ iholle. Iho havaitsee siis lÀmpötilaeroja epÀsuorasti. Esimerkiksi saunassa metalli tuntuu kÀteen kuumemmalta kuin puu, sillÀ puusta ehtii siirtymÀÀn iholle vÀhemmÀn lÀmpöÀ kuin metallista. MyöskÀÀn löylyn polttava vaikutus iholla ei johdu korkeasta lÀmpötilasta. Löyly on vesihöyryÀ, joka on lÀmpötilaltaan sama kuin saunan ilma. LÀmpövaikutus liittyy vesihöyryn tiivistymiseen viileÀlle iholle, jolloin tiivistymisessÀ vapautuva latentti energia siirtyy iholle.[2][3][8][9]

LĂ€hteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]
  1. 1 2 3 4 lÀmpö. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. 1 2 3 Hatakka, Jukka & al.: ”3, 6, 7, 8”, LĂ€mpö. (lukion fysiikan oppikirja) Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-24939-4
  3. 1 2 3 Kiuru, Mirjami & al.: ”1, 2, 10, 13”, Vipu 3: Energia ja lĂ€mpö. (lukion fysiikan oppikirja) Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-1-37683-5
  4. ↑ Suomen Standardisoimisliitto: SI-opas : 2019 : kansainvĂ€linen suure- ja yksikköjĂ€rjestelmĂ€ = international system of quantities and units, s. 38. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, 2019. ISBN 978-952-242-411-2 Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ HĂ€kkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 653. (sanat: lĂ€mmin, lĂ€mpötila) WSOY, 2011. ISBN 951-0-27108-X
  6. ↑ The Nobel Assembly: Discoveries of receptors for temperature and touch (PDF) (Scientific Background) 2021. Tukholma: Nobel Foundation. Viitattu 1.6.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Nykysuomen sanakirja, 2. osa (L–R), s. 309, hakusana lĂ€mpö. Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1989. ISBN 951-0-09106-5
  8. 1 2 Otavan iso Fokus, 4. osa (Ip–Kp), s. 2405, art. lĂ€mpö. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7
  9. 1 2 Pieni Tietosanakirja, II osa (Isopurje-Maskotti), s. 1252, art. LÀmpö. Otava, 1923. Teoksen verkkoversio.
  10. ↑ lĂ€mpöennĂ€tys. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  11. ↑ lĂ€mpöaste. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiÀ]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta LĂ€mpö Wikimedia Commonsissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=LĂ€mpö&oldid=23923039”