SM UC-58
| SM UC-58 | |
|---|---|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Kaiserliche Werft, Danzig |
| Kölinlasku | 18. maaliskuuta 1916 |
| Laskettu vesille | 21. lokakuuta 1916 |
| Palveluskäyttöön | 12. maaliskuuta 1917 |
| Poistui palveluskäytöstä | antautui Ranskalle 24. marraskuuta 1918 |
| Loppuvaihe | romutettu 1921 Cherbourgissa |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 457 t (pinnalla) 549 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 50,52 m |
| Leveys | 5,28 m |
| Syväys | 4 m |
| Koneteho | dieselmoottori: 500 bhp sähkömoottori: 460 shp |
| Nopeus | 11,6 solmua (pinnalla) 7,3 solmua (sukelluksissa) |
| Miehistöä | 26 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 6 × 100 cm miinaputkea 18 × UC 200 miinaa 3 × 50 cm torpedoputkea 7 × torpedoa 1 × 8,8 cm KL/30 -kansitykki |
SM UC-58 oli Saksan keisarikunnan laivaston tyypin UC II miinasukellusvene ensimmäisessä maailmansodassa.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Tyyppi UC II
Alus tilattiin 12. tammikuuta 1916 Danzigista Kaiserliche Werftiltä, missä köli laskettiin 18. maaliskuuta. Alus laskettiin vesille 21. lokakuuta 1916 ja otettiin palvelukseen 12. maaliskuuta 1917.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus liitettiin 9. toukokuuta 1917 Itämeren laivueeseen, mistä se siirtyi 11. joulukuuta 1. laivueeseen[1]. Ensimmäisen maailmansodan aikana alus teki 12 partiomatkaa, joiden aikana se upotti 28 alusta (yhteensä 24 209 tonnia) ja vaurioitti yhtä (4 125 tonnia).[2]
UC-58 osui sodan aikana useisiin ruotsalaisaluksiin: Adolph Meyer, August, Cleo, Evard, Elianna, Erik, Eriksholm, Göta (p.), Kjell, Kyros, Lizzie (p.), Märta (p.), Olga, Pauline, Therese. Lisäksi sen osumien kohteeksi joutui venäläisiä, brittiläisiä ja yhdysvaltalainen alus.[2]
Aluksen miehistö antautui 24. marraskuuta 1918 Ranskalle. Alus romutettiin 1921 Cherbourgissa.[1]
Päälliköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksen päällikköinä olivat[1]:
- Karl Vesper (12. maaliskuuta 1917–19. huhtikuuta 1918)
- Kurt Schwarz (20. huhtikuuta - 11. marraskuuta 1918).