Siirry sisältöön

Sarjaan- ja rinnankytkentä

Wikipediasta
Sarjaankytkentä
Rinnankytkentä

Sarjaankytkentä ja rinnankytkentä ovat sähköopin peruskäsitteitä. Kaksi piirielementtiä (tai useampi) on kytketty sarjaan, mikäli niiden läpi kulkee yhteinen virta.[1][2] Rinnankytkennässä puolestaan komponenttien yli vaikuttaa sama jännite.[3][1][4][5]

Sarjaankytkentä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjaan kytkettyjen vastusten yhteinen resistanssi saadaan laskemalla yhteen vastusten resistanssit:[6][1][3]

Rtotal=R1+R2+⋯+Rn

Tämä voidaan nähdä helposti seuraavalla tarkastelulla: sarjaan kytkettyjen vastusten yhdessä kuluttama teho on niiden kuluttamien tehojen summa. Koska vastusten läpi kulkee sarjaankytkennässä sama virta, teholle saadaan lauseke

Ptotal=RtotalI2=P1+P2+⋯+Pn=R1I2+R2I2+⋯+RnI2=(R1+R2+⋯+Rn)I2

Jakamalla I2:lla saadaan haluttu tulos.

Kondensaattorit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjaan kytkettyjen kondensaattorien yhteinen kapasitanssi on yksittäisten kapasitanssien käänteislukujen summan käänteisluku:[7]

1Ctotal=1C1+1C2+⋯+1Cn

Sarjaan kytkettyjen kelojen yhteinen induktanssi saadaan laskemalla yhteen kelojen induktanssit:

Ltotal=L1+L2+⋯+Ln

Rinnankytkentä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinnan kytkettyjen vastusten yhteinen resistanssi on yksittäisten resistanssien käänteislukujen summan käänteisluku: [6]

1Rtotal=1R1+1R2+⋯+1Rn

Tämä nähdään siitä, että rinnan kytkettyjen vastusten yli on sama jännite. Ohmin lain mukaisesti saadaan

V=R1I1=R2I2=⋯=RnIn,

joten i:nnen vastuksen läpi kulkeva virta on Ii=V/Ri. Kirchhoffin piirilakien mukaan tulee olla

I=I1+I2+⋯+In=VR1+VR2+⋯+VRn=V(1R1+1R2+⋯+1Rn)=VRtotal,

josta seuraa haluttu tulos.

Kondensaattorit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinnan kytkettyjen kondensaattorien yhteinen kapasitanssi saadaan laskemalla yhteen kondensaattorien kapasitanssit:

Ctotal=C1+C2+⋯+Cn

Rinnan kytkettyjen kelojen yhteinen induktanssi on yksittäisten kelojen induktanssien käänteislukujen summan käänteislukujen summa:[7]

1Ltotal=1L1+1L2+⋯+1Ln
  1. 1 2 3 Martti Valtonen & Anu Lehtovuori: Piirianalyysi osa 1: tasa- ja vaihtovirtapiirien analyysi, s. 24–27. Helsinki: Unigrafia Oy, 2011. ISBN 978-952-92-8720-8
  2. ↑ Jukka Ahoranta: Sähkötekniikka, s. 79–88. Sanoma Pro Oy, 2015. ISBN 978-952-63-1570-6
  3. 1 2 Lauri Aura & Antti J. Tonteri: Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkökoneiden perusteet, s. 62–73. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20166-9
  4. ↑ Timo Lehmusvuori & Nori El Mahboul: Teoreettinen sähkötekniikka, s. 41–45, 67–70. (Voltti 1) Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4910-1
  5. ↑ Nigel P. Cook: Introductory DC/AC Circuits, s. 170–246. (Sixth Edition) Pearson Prentice Hall, 2005. ISBN 0-13-114006-X (englanniksi)
  6. 1 2 Elektroniikan perusteet
  7. 1 2 Charles K. Alexander & Matthew N. O. Sadiku: Fundamentals of Electric Circuits, s. 220–231. (Seventh Edition) McGraw-Hill Education, 2021. ISBN 978-1-260-57079-3 (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]