aavikko
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑːʋikːo/
- tavutus: aa‧vik‧ko
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aavikko | aavikot |
| genetiivi | aavikon | aavikoiden aavikoitten aavikkojen |
| partitiivi | aavikkoa | aavikkoja aavikoita |
| akkusatiivi | aavikko; aavikon |
aavikot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aavikossa | aavikoissa |
| elatiivi | aavikosta | aavikoista |
| illatiivi | aavikkoon | aavikkoihin aavikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aavikolla | aavikoilla |
| ablatiivi | aavikolta | aavikoilta |
| allatiivi | aavikolle | aavikoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aavikkona | aavikkoina aavikoina |
| translatiivi | aavikoksi | aavikoiksi |
| abessiivi | aavikotta | aavikoitta |
| instruktiivi | – | aavikoin |
| komitatiivi | – | aavikkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | aaviko- | |
| vahva vartalo | aavikko- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. lähes kasviton alue
Liittyvät sanat
[muokkaa]- erämaa
- aro, havumetsä, lehtimetsä, nahkealehtinen kasvillisuus, sademetsä, savanni, tundra, vuoristokasvillisuus
- aavikkomaannos
Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: aavikkoinen
- verbit: aavikoitua
Yhdyssanat
[muokkaa]- aavikkoapali, aavikkohuuhkaja, aavikkoilves, aavikkoinkasirkku, aavikkojuoksija, aavikkokehrääjä, aavikkokerttu, aavikkokettu, aavikkokiuru, aavikkokorppi, aavikkokottarainen, aavikkokultarinta, aavikkoloistokaija, aavikkolokki, aavikkomehiläissyöjä, aavikkonärhi, aavikkopensastasku, aavikkopensasviiriäinen, aavikkopeukaloinen, aavikkopyy, aavikkopääsky, aavikkopöllö, aavikkorotta, aavikkosirkku, aavikkosirppimatkija, aavikkosääskikerttu, aavikkotrappi, aavikkotulkku, aavikkotupsuviiriäinen, aavikkotylli, aavikkovarpunen, hiekka-aavikko, jääaavikko, kylmyysaavikko, suola-aavikko
