Siirry sisältöön

itsetön

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

itsetön (34-C)

  1. (murteellinen) tajuton
  2. ihminen, jolta puuttuu itse eli varjosielu; halvaantunut, sairas tai rappiolla oleva ihminen lähde?

Etymologia

[muokkaa]

alkukantaisen uskomuksen mukaan mukaan kaatumatautinen menettää kohtauksessa sielunsa eli itsensä[1]

Viitteet

[muokkaa]
  1. ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ””.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=itsetön&oldid=4508938”