matkiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]matkiminen (38)
- teonnimi verbistä matkia
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | matkiminen | matkimiset |
| genetiivi | matkimisen | matkimisten matkimisien |
| partitiivi | matkimista | matkimisia |
| akkusatiivi | matkiminen; matkimisen |
matkimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | matkimisessa | matkimisissa |
| elatiivi | matkimisesta | matkimisista |
| illatiivi | matkimiseen | matkimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | matkimisella | matkimisilla |
| ablatiivi | matkimiselta | matkimisilta |
| allatiivi | matkimiselle | matkimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | matkimisena (matkimisna) |
matkimisina |
| translatiivi | matkimiseksi | matkimisiksi |
| abessiivi | matkimisetta | matkimisitta |
| instruktiivi | – | matkimisin |
| komitatiivi | – | matkimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | matkimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
matkimis- | |
