Siirry sisältöön

Iisalmi

Wikipediasta
Iisalmi
Idensalmi

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°33′40″N, 027°11′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Kuntanumero 140
Hallinnollinen keskus Iisalmen keskustaajama
Perustettu 1627
– kaupungiksi 1891
Kuntaliitokset Iisalmen mlk (1970)
Kokonaispinta-ala 872,17 km²
129:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 763,01 km²
– sisävesi 109,16 km²
Väkiluku 20 205
54:nneksi suurin 31.12.2025 [2]
– väestötiheys 26,48 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 14,2 %
– 15–64-v. 56,6 %
– yli 64-v. 29,2 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 95,0 %
– muut 5,0 %
Kunnallisvero 7,9 %
266:nneksi suurin 2026 [4]
Kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2025–2029[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD
17
7
7
5
4
2
1
www.iisalmi.fi
Vuonna 1779 valmistunut Kustaa Aadolfin kirkko
Koljonvirta
Iisalmen rautatieasema
Porovesi

Iisalmi (ruots. Idensalmi[6]) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa. Kaupunki perustettiin vuonna 1891 (kauppala 1860), jolloin se erotettiin ympäröivästä Iisalmen maalaiskunnasta. Kauppalana Iisalmi oli epäitsenäinen kauppala ja kuului Iisalmen maalaiskuntaan. Kaupungin perustamiseen vaikutti itseoppinut valtiopäivämies Petter Kumpulainen. Hän esitti kenraalikuvernööri Fredrik Vilhelm von Bergille osoittamassaan anomuskirjelmässä Ylä-Savon suurimpia puutteita, joita olivat oman kaupungin puuttuminen ja vesireitin kanavoimattomuus. Iisalmi on tunnettu 2010-luvulla vientiteollisuuskaupunkina[7][8] sekä seudun opiskelukaupunkina.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinteää asutusta alueella on ollut 1500-luvulta asti. Iisalmen seudulle suunniteltiin Pohjois-Savon kaupallista keskusta jo 1700-luvulla (toteutui vasta 1856). Iisalmi kasvoi alkuun hitaasti. Kaupunkioikeuksien myöntämisen aikaan asukkaita oli noin tuhat ja vuonna 1959 noin 6 000.[10]

Iisalmen maalaiskunta liitettiin Iisalmen kaupunkiin vuoden 1970 alusta. Asukasluku on 20 205[2] ja pinta-ala 872,17 km2, josta maata on 763,01 km2 ja vettä 109,16 km².[1] Rantaviivan pituus on 495 kilometriä.

Rautatien rakentaminen Iisalmeen asti vuonna 1902 oli eräs ratkaisevista kasvun edellytyksistä. Iisalmen rautatieasema oli pitkään useiden VR:n pikajunien pohjoinen pääteasema, koska sähköistetty rata päättyi sinne. Sähköistys Iisalmesta Kontiomäen kautta Ouluun valmistui 2006.

Iisalmen historian kuuluisimpia tapahtumia on vuonna 1808 käyty Koljonvirran taistelu, jota J.L. Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissaan. Kaupungin lähihistorian dramaattisin hetki on Putkolan pamauksen nimellä tunnettu onnettomuus, jossa Iisalmen keskustassa sijainnut tavaratalo Putkola tuhoutui maali-, lakka- ja kaasupullovaraston räjähdettyä 14. syyskuuta 1965.

Iisalmen Peltosalmella Ohenmäen alueella toimi kymmeniä vuosia Puolustusvoimien Iisalmen Asevarikko (IisAseV, ent. Asevarikko 9 AseV 9), joka lakkautettiin puolustuspoliittisen selonteon perusteella vuoden 2003 alussa.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iisalmen rajanaapureita ovat Kiuruvesi, Lapinlahti, Kuopio, Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Itse kaupunki sijaitsee Valtatie 5:n ja Savon radan varrella Poroveden itärannalla[11]. Rautatie kulkee myös länteen Ylivieskaan[12].

Luonnonympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iisalmen alueella on 111 järveä, joista suurimmat ovat Onkivesi, Haapajärvi, Porovesi ja Nerkoonjärvi.[13]

Iisalmen Natura-kohteita ovat Iisalmen lintuvedet: Ylemmäinen, Keskimmäinen, Tismiö, Savonselkä-Haukilahti, Vedenpäänlahti sekä Säyneenluhta. Järvet ovat arvokas lintuvesikohde, koska ne toimivat muuton aikana levähdyspaikkana.[14]

Aluerakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosat ja kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahmo, Huotari, Haapasaari, Hernejärvi, Iisalmi, Jokela, Jordan, Kangas, Kangaslampi, Kihmula, Kilpisaari, Kirma, Kirkonsalmi, Kiviranta, Kotikylä, Kurenpolvi, Kääriänsaari, Lappetelä, Lintukylä, Luuniemi, Makkaralahti, Marjahaka, Niemisjärvi, Ohenmäki, Paloinen, Pappila, Partala, Peltosalmi, Pihlajaharju, Pitolamminmäki, Porosuo, Porovesi, Pölönmäki, Pöllösenlahti, Pörsänmäki, Rohmula, Ruotaanlahti, Runni, Ruotaanmäki, Ryhälänmäki, Sankariniemi, Savipelto, Soinlahti, Sourunsalo, Touhula, Ulmala, Valkeamäki, Varpanen, Vieremäjärvi, Viitaa.

Suurin lähiö on Lippuniemi (2 700 asukasta).

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Iisalmessa oli 21 639 asukasta, joista 16 385 asui taajamissa, 5 103 haja-asutusalueilla ja 151:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Iisalmen taajama-aste on 76,3 %.[15] Iisalmen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2017)
1Iisalmen keskustaajama15 293
2Peltosalmi798
3Soinlahti294

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Väestötietojärjestelmä[17]
Iisalmen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 22 648
1985
  
 23 612
1990
  
 23 979
1995
  
 24 042
2000
  
 23 113
2005
  
 22 482
2010
  
 22 095
2015
  
 22 083
2020
  
 21 374
2025
  
 20 210

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iisalmen kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on Jarmo Ronkainen.

Kaupunginvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Iisalmen kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa. Paikat jakautuvat kunnallisvaalien 2025 jälkeen seuraavasti (suluissa paikkaluvun muutos edelliseen valtuustoon nähden)[5]:

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: [18]

Talous ja elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakunnan tunnetuimmat yritykset ovat olutta ja muita mietoja alkoholijuomia sekä virvoitusjuomia valmistava Olvi Oyj, kaiutinvalmistaja Genelec ja erikoisajoneuvoja tuottava Profile Vehicles sekä kaivosajoneuvojen valmistuksesta tunnettu Normet Group Oy. Muita tunnettuja iisalmelaisia yrityksiä ovat lämpöpuun tuottaja Lunawood ja nurmikkosiementen tuottaja Savon Siemen sekä rautavalujen toimittaja Suomivalimo sekä opetusväline- ja -kalustovalmistaja Is-vet. Betoniteollisuusyritys Betonimestarit sulautui Parma OY:öön 2019 ja lopetti 2023. Iisalmessa sijaitsevat myös maailman pienin ravintola Ravintola Kuappi[19] ja panimomuseo.

Lähes kaikki alueen yritykset ovat jäseniä Iisalmen Yrittäjissä, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Iisalmen entinen Suojeluskuntatalo, nykyään paikallinen nuorisotalo.

Iisalmi on tunnettu huumorimusiikista. Savolainen huumoriyhtye Halavatun papat on Iisalmelainen yhtye, josta kehittyi myöhemmin elämys- ja ohjelmapalveluyritys. Halavatun Papat duo -kokoonpanon erikoisuutena on se, että rumpuina käytetään Pappa-Tunturi-mopoa. Myös kuplettilaulaja Jaakko Teppo on iisalmelainen ja hänen humoristisissa lauluissaan näkyy kotiseudun murre ja kulttuuri.

Iisalmessa toimii kaksi aktiivista harrastajateatteriryhmää, In-teatteri ja Iisalmen teatteri. Koljonvirta teatteri esiintyy kesäisin Mansikkaniemellä.

Galleria Art Annan lopetettua Iisalmessa ei ole varsinaista taidegalleriaa, mutta Iisalmen kulttuurikeskuksessa on usein esillä kuvataidetta ja paikallisten keräilijöiden kokoelmia. Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen on syntynyt Iisalmessa. Kuvataiteilija Osmo Monto asui ja työskenteli Iisalmessa.

Juhani Ahon museo Mansikkaniemellä on kuuluisan kirjailijan lapsuudenkoti. Iisalmessa sijaitsee myös Ylä-Savon Kotiseutumuseo.

Iisalmen kaupunginkirjasto sijaitsee kulttuurikeskuksessa. Kokoelmien ohella kirjasto tarjoaa tiloja opiskeluun ja oleiluun ja järjestää tapahtumia. Iisalmen kaupunginkirjasto on osa Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakkoa.

Iisalmi oli 1980- ja 1990-luvun vaihteessa merkittävä Suomen tietokoneharrastajien demoskene -kulttuurille.[20] Tunnetuin Iisalmen demoryhmä, Byterapers, perustettiin vuonna 1986.

Muurinpohjalettu

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Iisalmen perinneruoaksi valittiin muurinpohjaletut.[21] Muurinpohjaletulle on haettu EU:n nimisuojaa.[22]

Iisalmessa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Iisalmessa kolme kertaa, vuosina 1932, 1953 ja 1992. Herännäisten herättäjäjuhlat on järjestetty Iisalmessa kaksi kertaa: 1942 sekä 1965.[23][24][25]

Olvin pääkonttori ja tuotantolaitos sijaitsevat Iisalmessa.

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Iisalmessa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[26]

Seurakunta kuuluu Ylä-Savon seurakuntayhtymään.

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Iisalmen kaupungin nykyisellä alueella.[26]

Herätysliikkeet ja muut kirkkokunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys[28] sekä lestadiolaiset uusheräys[29] ja vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Iisalmen rauhanyhdistys[30]. Viidesläisyyttä edustaa paikkakunnalla Kansanlähetys[31]. Iisalmella toimii myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Danielin luterilainen seurakunta[32].

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Kuopion ortodoksinen seurakunta[33], Suomen vapaakirkkoon kuuluva Iisalmen Vapaaseurakunta[34] sekä Suomen Adventtikirkon Iisalmen adventtiseurakunta[35].

Liikunta ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin tunnetuimmat urheiluseurat ovat jääkiekkoseura Iisalmen Peli-karhut eli IPK (Mestis), jalkapalloseurat PK-37 (Kolmonen), Iisalmen Pallo-Veikot eli PAVE (Kolmonen) ja Klubi-36 (Naisten kakkonen), salibandyseura FBI (3. divisioona), uimaseura Iisalmen Uimarit sekä lähinnä yleisurheiluun ja hiihtoon keskittyvä Iisalmen Visa. Myös Iisalmen naisvoimistelijat (Iina), Iisalmen Urheilu-Vesat (IUV), Ylä-Savon Moottorikerho (Y-SMK), ratsastusseura Koljonvirran ratsastajat (KvR) ja melkein tuhannen jäsenen ulkoiluun keskittynyt Iisalmen Latu ovat tunnettuja ja toiminnassaan aktiivisia urheiluseuroja. Iisalmessa toimii myös Iisalmen Airsoft RY, joka keskittyy softaukseen[36].

Tunnettuja iisalmelaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. 1 2 Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. 1 2 Kuntavaalit 2025 – Iisalmi Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 21.8.2025.
  6. ↑ Mikko Heikkilä: Iidesjärvi ja Iisalmi pisteenä Iin päälle - tutkielma Suomen Ii-alkuisten paikannimien alkuperästä ja suhteesta lapinrauniohin. Muinaistutkija, 2015, 1. vsk, nro 3, s. 30–48. Suomen arkeologinen seura.
  7. ↑ Luulitko, että Itä-Suomella menee huonosti? Iisalmen ihme imee enemmän työntekijöitä kuin seudulla riittää väkeä Helsingin Sanomat. 6.6.2018. Viitattu 11.9.2018.
  8. ↑ Iisalmen seudulla löytyi keino saada vienti vetämään ja tilauskirjat täyteen – Ylä-Savoon syntyi oikea suomalainen talousihme Ilta-Sanomat. 10.12.2017. Viitattu 11.9.2018.
  9. ↑ Opiskelijaelämää - Ylä-Savo www.yla-savo.fi. Arkistoitu 9.7.2021. Viitattu 11.9.2018.
  10. ↑ "Tämä on Iisalmea 1–2". Oy Suomen Filmiteollisuus, 1959.
  11. ↑ S. Rissanen: Iso Tietosankirja osa 5, s. 46-49. Otava, 1933.
  12. ↑ Ylivieska-Iisalmi-radan sähköistys vayla.fi. Väylävirasto. Viitattu 15.9.2021.
  13. ↑ Iisalmen järvet (Arkistoitu – Internet Archive). Järviwiki. Viitattu 5.9.2016.
  14. ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 17.1.2018.
  15. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  16. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  17. ↑ Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.4.2015. Väestötietojärjestelmä. Arkistoitu 12.6.2015. Viitattu 9.7.2015.
  18. ↑ Tietoa Iisalmesta Iisalmi. Viitattu 25.7.2025.
  19. ↑ Oona Laine: Maailman pienin ravintola löytyy Iisalmesta – intiimi tunnelma on taattu! Ilta-Sanomat, is.fi. 19.7.2018. Viitattu 16.7.2020.
  20. ↑ "Iisalmi - Oluen ja demojen kaupunki", Byterapers-ryhmän laatima dokumenttifilmi, 2014
  21. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  22. ↑ Antti Heikkinen: Tällainen on täydellinen muurinpohjalettu: Lettu-Leena on niin taitava, että turhautunut kilpailija potkaisi häneltä häntäluun poikki. Apu, 20.5.2023. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.5.2023.
  23. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 27.3.2022.
  24. ↑ Valokuvia menneiltä herättäjäjuhlilta Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 26.5.2022. Viitattu 27.6.2022.
  25. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  26. 1 2 Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  27. ↑ Iisalmi (ort.) Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 13.3.2026.
  28. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 24.1.2012.
  29. ↑ Lestadiolainen Uusheräys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 28.1.2012. Viitattu 24.1.2012.
  30. ↑ Iisalmen Rauhanyhdistys ry Iisalmen Rauhanyhdistys ry. Viitattu 24.1.2012.
  31. ↑ Iisalmen tapahtumat Pohjois-Savon Ev.Lut. Kansanlähetys. Viitattu 24.1.2012.[vanhentunut linkki]
  32. ↑ Danielin luterilainen seurakunta LHPK. Viitattu 4.6.2015.
  33. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 13.3.2026.
  34. ↑ Iisalmen Vapaaseurakunta Iisalmen Vapaaseurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  35. ↑ Iisalmen adventtiseurakunta Iisalmen adventtiseurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  36. ↑ Airsoft
  37. ↑ Wesa Koistinen: Iisalmelaistaustainen Sami Kauhanen siirtyy Jokerien toimitusjohtajaksi Savon Sanomat. 27.12.2021. Viitattu 30.12.2023.
  38. ↑ Aku-Pekka Mölsä: Jääkiekkoliiton uudella toimitusjohtajalla on vahva iisalmelaistausta Iisalmen Sanomat. 15.7.2022. Viitattu 30.12.2023.
  39. ↑ Valmentajalegenda Immo Kuutsa heitti Iivo Niskaselle kovan haasteen: "Teet colognat eli voitat saman matkan kolme kertaa olympialaisissa" Yle Urheilu. 27.2.2018. Viitattu 17.5.2022.
  40. ↑ "Jos viestimitalia ei tule, se on katastrofi." Yle Uutiset. 25.2.2010. Viitattu 17.5.2022.
  41. ↑ Kuutsa: Omatunto on puhdas Yle Uutiset. 24.9.2012. Viitattu 17.5.2022.
  42. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  43. ↑ Teemu Hassinen: Pihla Sallinen äänestettiin vuoden 2021 By Iisalmi -tunnustuksen saajaksi – "Olen erityisen iloinen, että pystyn nuorena tähän" Iisalmen Sanomat. 10.11.2021. Viitattu 10.11.2021.
  44. ↑ Nuori Pihla Sallinen tavoittelee Suomen parhaaksi kotileipuriksi | Audio Areena areena.yle.fi. Viitattu 10.11.2021.
  45. ↑ Tarja Tikkanen: Kenestä toivoisit By Iisalmi -lähettilästä tänä vuonna? – yleisön ääni ratkaisee Iisalmen Sanomat. 23.2.2022. Viitattu 6.4.2022.
  46. ↑ Iisalmen Pihla Sallinen on joululeivonnan Suomen mestari – kisapaineista nauttiva nuori taituri kannustaa kotileipureita rentouteen Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 30.12.2023.
  47. ↑ Timo Muona: Steve ’n’ Seagulls kiertää maailmaa – Yhtyeen iisalmelainen laulaja Tomi Tajakka on optimistinen korona-ajan päättymisen suhteen Iisalmen Sanomat. 1.3.2023. Viitattu 24.12.2023.
  48. ↑ By Iisalmi -tunnustus web.archive.org. 2.5.2021. Arkistoitu 2.5.2021. Viitattu 30.12.2023.
  49. ↑ Savon ammattiopisto (Iisalmi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Matti Klinge: Iisalmen ruhtinaskunta, 2006, ISBN 951-746-841-5.
  • Sirkku Muilu ym. (toim.): Samasta veräjästä : Lounais-Iisalmen kylät ry kylähistoriikki. Iisalmi: Lounais-Iisalmen kylät, 2004.
  • Tauno Räisänen: Iisalmen kauppalan ja kaupungin historia 1860–1930, Kuopio 1959.
  • Anja Tsokkinen: Iisalmen kaupungin historia 1930–1969, 1996, ISBN 952-90-7441-7.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iisalmi Wikimedia Commonsissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Iisalmi&oldid=24329042”