Pertunmaa

Pertunmaa
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Mäntyharju
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°30′10″N, 026°28′45″E
Maakunta	Etelä-Savon maakunta
Seutukunta	Mikkelin seutukunta
Kuntanumero	588
Hallinnollinen keskus	Pertunmaan kirkonkylä
Perustettu	1926
Liitetty	2025
– liitoskunnat	Mäntyharju Pertunmaa
– syntynyt kunta	Mäntyharju
Pinta-ala	454,17 km²  (1.1.2024)
– maa	374,44 km²
– sisävesi	79,73 km²
Väkiluku	1 527   (31.12.2024)
– väestötiheys	4,08 as./km² (31.12.2024)
Infobox OK

Pertunmaa on entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asui 1 527 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 454,17 km², josta 79,73 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 4,08 asukasta/km². Väkiluvullisesti Pertunmaa oli Etelä-Savon maakunnan toiseksi pienin kunta Enonkosken ollessa väkiluvultaan vielä vähäisempi. Pertunmaa liitettiin Mäntyharjuun vuoden 2025 alussa.

Pertunmaa on paikkakunnalla yleisen tarinan mukaan saanut nimensä Perttu-nimisestä miehestä, joka on aikoinaan yksin hallinnut koko Pertunmaata.

Kulttuurillisesti Pertunmaa on osittain Päijät-Hämettä ja osittain Etelä-Savoa.

Pertunmaan naapurikunnat olivat Hartola, Heinola, Hirvensalmi, Mäntyharju ja Joutsa.

Maantiede

Pertunmaa sijaitsee Etelä-Savossa valtatien 5 varrella 35 kilometriä Heinolasta pohjoiseen ja vajaat 60 kilometriä Mikkelistä etelään. Pertunmaan kaksi päätaajamaa, Kirkonkylä ja Kuortti, sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä toisistaan.

Pertunmaan Natura-kohteita ovat Mäyrävuoren–Seppälänjoen metsät, Ahvenjärven haka, Isosuo–Kivenholma, Sahinsuo, Anettu, Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät, Punakiven–Ahvenjärven metsät ja Lautjärvi–Laukkala–Kaituenlampi.

Kylät

Hartosenpää, Hölttä, Joutsjärvi, Karankamäki, Kirkonkylä, Koirakivi, Kuhajärvi, Kuortti, Kälkyttä, Lihavanpää, Mansikkamäki, Nipuli, Ruorasmäki, Ruuttila, Sydänmaa ja Vastamäki.

Taajamat

Vuoden 2018 lopussa Pertunmaalla oli 1 713 asukasta, joista 707 asui taajamissa, 994 haja-asutusalueilla ja 12:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pertunmaan taajama-aste oli 41,6 prosenttia. Pertunmaan taajamaväestö jakautui kahden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2018)
1	Pertunmaan kirkonkylä	455
2	Kuortti	252

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Kartta Mäntyharjun alueliitoksista. Pertunmaa perustettiin vuonna 1926 Mäntyharjun, Hartolan ja Joutsan osista. Kunta liitettiin kokonaisuudessaan osaksi Mäntyharjua vuonna 2025.

Historia

Pertunmaa on ollut savolaisten ja hämäläisten rajaseutua vuosisatojen ajan, ja siellä on rajakiviä 1400-luvulta.

Itsenäinen kunta Pertunmaasta tuli vuonna 1926, kun se erosi emopitäjästään Mäntyharjusta. Hartolan vanha puukirkko siirretiin Pertunmaalle ja vihittiin käyttöön vuonna 1927.

Hallinto

Pertunmaan kunnantalo.

Pertunmaan kunnanjohtaja 1. maaliskuuta 2020 alkaen oli kasvatustieteen maisteri Leena Ruotsalainen. Hänen edeltäjänsä, vuodesta 1999 lähtien kunnanjohtajana toiminut Juha Torniainen jäi eläkkeelle helmikuun 2020 alusta. Kunnanvaltuustossa oli 17 paikkaa, joista seitsemän oli keskustan hallussa kaudella 2021–2025.

Talous

Vuonna 2015 kunnassa oli 621 työpaikkaa. Niistä 19 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55 % palveluissa ja 25 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat metallintyöstöyritys Pelaser, Ylähollon Energiamurskaus ja Pertu Components, jonka alaa ovat puun sahaus ja höyläys.

Kunnan taloudellinen tilanne oli ollut jonkin aikaa huonolla tolalla maakunta- ja soteuudistuksen aiheuttamien suurten kulujen vuoksi. Tämän vuoksi Pertunmaata luonnehdittiin kriisikunnaksi vuodesta 2021 lähtien. Marraskuussa 2023 ilmoitettiin, että kunnalla ei ole enää varaa toimia itsenäisenä kuntana ja sen johdosta valtiovarainministeriö päätti esittää kuntaliitosneuvottelujen aloittamista.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pertunmaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			2 868
1985			2 600
1990			2 499
1995			2 305
2000			2 178
2005			2 102
2010			1 936
2015			1 817
2020			1 685
Lähde: Tilastokeskus.

Seurakunnat

Pertunmaan kirkko.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pertunmaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Mäntyharjun seurakunta
  • Pertunmaan kappeliseurakunta

Seurakunta toimii myös Mäntyharjun kunnan alueella.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pertunmaalla toimii Pertunmaan helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pertunmaan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Pertunmaan kunnan nykyisellä alueella.

• Pertunmaan seurakunta (liitetty Mäntyharjun seurakuntaan 2016)

Palvelut

Pertunmaan yhtenäiskoulun ja Pertunmaan kirjaston yhteinen rakennus.

Pertunmaan yhtenäiskoulussa (Kirkkotie 3) tarjotaan opetusta esikoulusta luokka-asteelle yhdeksän saakka. Samassa kiinteistössä toimii Pertunmaan kirjasto. Vuoteen 2018 saakka Kuortissa toimi alakoulu (Kuortin koulu, Vanhatie 100), jonka yhteydessä sijaitsee Kuortin kirjasto.

Kirkonkylän keskustassa sijaitseva Pertunmaan hyvinvointiasema tarjoaa sosiaali- ja terveysaseman palveluja.

Alueella on kunnan ylläpitämä uimaranta Kisarannassa, jossa uidaan myös talvisin.

Matkailu/Nähtävyydet

Pertunmaan kirkko rakennettiin vuonna 1929 osin Hartolan vanhan kirkon ja kellotapulin hirsistä. Pertunmaalla toimii monia matkailuyrityksiä ja Pöylinniemessä on myös leirintäalue. Pertunmaan matkailukohteita ovat muun muassa toriaukio Pertuntori keskellä kirkonkylää, Vanha-Rantalan talomuseo Honkaniementien varressa ja Käsityöpuoti Talvikki, käsityöläisten oma puoti kirkonkylällä. Lisäksi Kuortissa ABC-liikennemyymälän välittömässä läheisyydessä on useita erilaisia liikkeitä. Pertunmaa on myös kesämökkikunta.

Vuoden 2011 tilastoissa Pertunmaalla myytiin toiseksi eniten alkoholia asukasta kohden Suomessa, 27,6 litraa absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna. Ykköstilaa pitää hallussaan Utsjoki, vastaava myynti oli 51,3 litraa. Lapin maakunnan myyntilukujen selityksenä on paitsi matkailijoiden suuri määrä, myös ruotsalaisten ja norjalaisten tekemät alkoholiostokset.

Tunnettuja pertunmaalaisia

• Chrisse Fagerström, kirjailija
• Seppo Halttunen, näyttelijä, ohjaaja
• Jorma Hartikainen, professori
• Adam Honkanen, kansanrunoilija, ennustaja
• Reijo Hottola, opettaja, kirjailija
• Aino Kontula, lehtori, kirjailija
• Pepe Laaksonen, muusikko
• Jari Leppä, Suomen maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja, maanviljelijä
• Usko Moilanen, kirjailija
• Maila Paloheimo, opettaja, kirjailija
• Vesa Törnroos, trap-ampuja
• Kari Uotila, kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja

Myös vuoden 2018 Miss Suomeksi valittu, alkujaan lahtelaissyntyinen Alina Voronkova asui 15-vuotiaaksi asti Pertunmaalla.

Ruokakulttuuri

Pertunmaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kisko eli veripalttu sekä ruisjauhosta, kermaviilistä ja kermasta leivotut röpörieskat, jotka paistetaan kaalinlehdellä tai tuohenpalan päällä.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pertunmaa Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Pertunmaa Wikimatkoissa

• Tilastokeskus – Pertunmaan avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pertunmaan kirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pertunmaan seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)

Itä-Häme