Pyhäjoki

Pyhäjoki
vaakuna	sijainti
Pyhäjoen kunnantalo vuonna 2017.
Sijainti	64°27′50″N, 024°15′30″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Raahen seutukunta
Kuntanumero	625
Hallinnollinen keskus	Pyhäjoen kirkonkylä
Perustettu	1865
Pinta-ala ilman merialueita	549,55 km² 175:nneksi suurin 2025
Kokonaispinta-ala	1 365,77 km² 83:nneksi suurin 2025
– maa	543,60 km²
– sisävesi	5,95 km²
– meri	816,22 km²
Väkiluku	2 938 212:nneksi suurin 31.12.2025
– väestötiheys	5,40 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma	2023
– 0–14-v.	16,2 %
– 15–64-v.	53,4 %
– yli 64-v.	30,4 %
Äidinkieli	2025
– suomenkielisiä	96,2 %
– muut	3,8 %
Kunnallisvero	7,9 % 266:nneksi suurin 2026
Kunnanjohtaja	Matti Soronen
Kunnanvaltuusto	21 paikkaa
2025–2029  • Kesk.  • Vas.  • Kok.  • PS	13 5 2 1
www.pyhajoki.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Etelänkylän isosilta Pyhäjoella.

Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen maanrankennustöitä Pyhäjoella.

Pyhäjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Raahen ja Kalajoen kaupunkien välissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan lounaisosassa. Kunnassa asuu 2 938 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 365,77 km², josta 5,95 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,4 asukasta/km². Pyhäjoen kunta on perustettu vuonna 1865, ja sen naapurikunnat ovat Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Raahe.

Kunnassa toimii yrittäjyyslukio. Kunnassa ilmestyy joka viikko jaettava ilmaisjakelulehti Pyhäjoen Kuulumiset.

Pyhäjoelle oli rakenteilla Suomen kolmas ydinvoimalaitos ja kuudes ydinreaktori, mutta Fennovoima purki venäläisen Rosatomin kanssa tehdyn toimistussopimuksen keväällä 2022.

Historia

Pyhäjoen seudulta on löydetty joitakin kivikautisia esineitä, kuten kivikirveitä ja –talttoja. Seutua hallitsivat pitkään lappalaiset, jotka saivat vasta keskiajalla väistyä suomalaisen uudisasutuksen tieltä. Pyhäjoen seutu kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Hanhikiveä Pyhäjokisuun pohjoispuolella Parhalahdella on pidetty mahdollisena vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä.

Pyhäjoki erotettiin Saloisista itsenäiseksi seurakunnaksi 1573. Siihen kuuluivat aluksi myös Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Oulainen ja Merijärvi, jotka itsenäistyivät 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1586. Sen korvasi C.L. Engelin suunnittelema, vuonna 1844 valmistunut ristikirkko, joka paloi salaman sytyttämänä 1974. Uusi kirkko rakennettiin 1976–1977.

Pyhäjoen kylässä oli 1600-luvun puolivälissä 67 taloa. Väestö kuitenkin väheni vuosien 1695–1697 suurten katovuosien ja 1700-luvun alun isovihan aikana. Suomen sodassa 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen Yppärissä ja Viirteessä käytiin verisiä kahakoita. Väestö sai toimeentulonsa maanviljelyksestä, karjataloudesta sekä joki- ja merikalastuksesta. Aluksi harjoitettiin myös hylkeenpyyntiä ja metsästystä. Pyhäjoki oli aikoinaan tärkeä kulkuväylä, jota pitkin kuljetettiin mm. tervaa. Jokisuun satamapaikan läheisyydessä sijaitsi myös tervahovi. 1900-luvun alkupuoliskolla Hourunkosken partaalla Pyhäjoen pohjoisessa suuhaarassa toimi A. Santaholma Oy:n puuhiomo.

Vuonna 2015 Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat neuvottelivat yhdistymisestä uudeksi Raahen kaupungiksi. Liitoksen oli tarkoitus toteutua vuoden 2017 alusta. Pyhäjoen kunnanvaltuusto hylkäsi yhdistymisehdotuksen.

Maantiede

Luonto

Pyhäjoki on Pohjanlahden rannikkopitäjä, joka on vähitellen noussut merestä. Kunnan maisemakuva on tasainen.

Kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihteleva. Yleisimmät kivilajit ovat kvartsi- granodioriitti. Kunnan keski- eteläosissa on graniittia ja kiilleliusketta ja pohjoisosassa myös amfiboliittia. Yleisin maalaji on moreeni, joka peittää kunnan korkeampia maastokohtia vaihtelevan paksuisena kerroksena. Savea ja hiesua on vain vesistöjen varsilla. Rannikolla ja kunnan pohjoisosassa on laajoja hiekkakankaita. Kivennäismaalajit ovat laajoilla alueilla turpeen peitossa. Voimakas maankohoaminen muuttaa jatkuvasti rannikon maisemia. Rannikon edustalla on joitakin pieniä saaria ja luotoja. Maasto kohoaa rannikolta sisämaahan niin, että itäosissa saavutetaan jo sadan metrin taso. Korkein kohouma yltää 113 metrin korkeuteen.

Kunnan päävesistö on kahtena koskisena suuhaarana mereen laskeva Pyhäjoki. Muita suurempia jokia ovat Limingoja ja Yppärinjoki. Järviä on muutama mm. Polusjärvi, ja nekin ovat alaltaan pieniä. Suot peittävät kaksi kolmasosaa kunnan pinta-alasta. Suurimpia soita ovat Liminkaneva, Sydänneva ja Karhunneva.

Aluerakenne

Kylät

Etelänkylä, Kirkonkylä, Keskikylä, Limingoja, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Viirre, Yppäri.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Pyhäjoella oli 3 189 asukasta, joista 2 212 asui taajamissa, 964 haja-asutusalueilla ja 13:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pyhäjoen taajama-aste on 69,6 %. Pyhäjoen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Pyhäjoen kirkonkylä	1 576
2	Yppäri	351
3	Parhalahti	285

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pyhäjoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			3 591
1985			3 694
1990			3 765
1995			3 875
2000			3 617
2005			3 478
2010			3 393
2015			3 211
2020			3 086
Lähde: Tilastokeskus.

Kulttuuri

Nähtävyydet

Tekevän mylly

• Annalan kotiseutumuseo (Kirkonkylä)
• Etelänkylän isosilta (Etelänkylä)
• Hanhikivi (Parhalahti)
• Pyhäjoen kirkko
• Tekevän mylly (Yppäri)
• Patsaat:
  • Liekki-patsas (Yppäri)
  • Pauhalla-patsas (Kirkonkylä)

Tapahtumat

Vuosittain kunnassa järjestetään 134 kilometrin mittainen Pyhäjoki-melonta. Joulukuussa 2005 kunnassa järjestettiin ensimmäiset joulukuusenhaun SM-kilpailut. Joulukuussa 2006 ja 2007 järjestettiin joulukuusenhaun MM-kilpailut.

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Pyhäjoella Yppärin kylässä kesäkuussa 2014.

Ruokakulttuuri

Pyhäjoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla nahkiaiset, laksloota eli lohilaatikko ja makiajuusto.

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pyhäjoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Pyhäjoen seurakunta

Lestadiolainen herätysliike saavutti Pyhäjoen vuonna 1867 ja vuosisadan vaihteeseen (1899) mennessä lestadiolaisiin arvioitiin kuuluvan noin 300 jäsentä, mikä oli noin 6,5 prosenttia kunnan väestöstä. Nykyisin Pyhäjoki kuuluu vanhoillislestadiolaisen haaran yhtenäiseen kannatusalueeseen, jonka piirissä toimii Pyhäjoen rauhanyhdistys.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pyhäjoen alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta.

Liikunta ja urheilu

Urheiluseuroja

Pyhäjoen Pauhu, Pyhäjoen Wirta, Yppärin Urheilijat, Pyhäjoen Joki-Kiekko

Tunnettuja pyhäjokisia

• Jasmin Hulanmäki (s. 1995), jääkiekkoilija
• Kari Juva (1939–2014), kuvanveistäjä
• Aku Kestilä (s. 1994), jääkiekkoilija
• Karoliina Kudjoi (s. 1962), näyttelijä
• Seppo Marjomäki (1931–2007), yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Petteri Puhakka (s. 2001), jääkiekkoilija
• Jorma Puranen (s. 1951), valokuvataiteilija
• Anneli Sauli (1932–2022), näyttelijä.

Katso myös

• Luettelo Pyhäjoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhäjoki Wikimedia Commonsissa

• Pyhäjoki Anno 1338 – Pyhäjoen paikallishistoriaan, kantataloihin ja arkistolähteisiin keskittyvä sivusto

• Pyhäjoen kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Pyhäjoen avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pyhäjoen yrittäjyyslukio
• Pyhäjoen Kuulumiset
• Pyhäjoen joki-kiekon kotisivut
• Pro Hanhikivi yhdistyksen kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)